Pitääkö opiskelijalla olla työturvallisuuskortti työharjoittelussa?

Työharjoittelu on monelle opiskelijalle ensimmäinen kosketus työelämään, ja turvallisuuspätevyyksiin liittyvät kysymykset nousevat usein esiin sekä opiskelijoiden että työnantajien keskuudessa. Työturvallisuuskortin tarve työharjoittelussa riippuu useista tekijöistä, kuten harjoittelupaikan toimialasta, työtehtävistä ja työympäristöstä.

Suomessa työturvallisuuslainsäädäntö koskee kaikkia työntekijöitä, mukaan lukien harjoittelijoita ja opiskelijoita, jotka työskentelevät työpaikoilla. Tämä tarkoittaa, että myös harjoittelijoiden on saatava riittävä perehdytys ja koulutus työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työturvallisuuskortti on yksi tapa varmistaa, että harjoittelija ymmärtää työpaikan turvallisuusperiaatteet ja osaa toimia turvallisesti.

Mikä on työturvallisuuskortti ja kenelle sitä vaaditaan?

Työturvallisuuskortti on todistus siitä, että henkilö on suorittanut hyväksytysti työturvallisuuden peruskoulutuksen, joka kattaa yhteisen työpaikan keskeiset turvallisuusasiat. Korttia vaaditaan käytännössä esimerkiksi rakennus-, teollisuus- ja satama-aloilla työskenteleviltä, mutta monet muutkin työnantajat edellyttävät sitä varmistaakseen työntekijöidensä turvallisuusosaamisen.

Työturvallisuuskeskus hallinnoi koulutusta, ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa työturvallisuuskoulutusta eri toimialoilla. Koulutuksen sisältö kattaa muun muassa työturvallisuuden periaatteet, vaaratekijöiden tunnistamisen, turvallisen työskentelyn perusteet sekä työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Kortti on voimassa viisi vuotta suorituksesta, ja sen voi uusia joko neljän tunnin kertauskoulutuksella voimassaoloaikana tai seitsemän tunnin peruskoulutuksella kortin vanhennuttua.

Työturvallisuuskortti ei ole lakisääteinen. Mikään laki tai asetus ei velvoita sen suorittamiseen, vaan koulutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja tilaajien vaatimuksiin. Laki velvoittaa sen sijaan työnantajaa: työturvallisuuslain (738/2002) 14 §:n mukaan työnantajan on perehdytettävä ja opastettava jokainen työntekijä — myös harjoittelija — työn vaaroihin ja turvallisiin työtapoihin. Käytännössä monet tilaajat ja päätoteuttajat kuitenkin edellyttävät korttia yhteisillä työpaikoilla, minkä vuoksi se on rakennus-, teollisuus- ja satama-aloilla usein edellytys harjoittelupaikan saamiselle. Kurssin saa pitää vain Työturvallisuuskeskuksen hyväksymä ja rekisteröimä kouluttaja.

Milloin työharjoittelija tarvitsee työturvallisuuskortin?

Työharjoittelija tarvitsee työturvallisuuskortin, kun harjoittelu suoritetaan työpaikalla, jossa kortti on työnantajan tai päätoteuttajan vaatimus. Erityisesti rakennus-, teollisuus- ja energia-aloilla sekä satamissa korttia vaaditaan usein kaikilta työmaalla työskenteleviltä, mukaan lukien harjoittelijat.

Kortin tarve määräytyy ensisijaisesti harjoittelupaikan toimialan ja työympäristön mukaan. Rakennustyömailla korttia edellytetään yleisesti, sillä päätoteuttajat vaativat sitä alueella työskenteleviltä turvallisuussyistä. Teollisuuslaitoksissa, kuten kemian-, metalli- ja energiateollisuudessa, korttia vaaditaan tyypillisesti niiltä, jotka liikkuvat tuotantotiloissa tai tehdasalueella.

Toimistoympäristössä tai palvelualoilla työturvallisuuskorttia ei yleensä vaadita, ellei harjoittelija työskentele erityisissä olosuhteissa tai käytä työssään koneita ja laitteita. On kuitenkin huomattava, että vaikka korttia ei vaadittaisi, työnantajan on silti huolehdittava harjoittelijan riittävästä työturvallisuusperehdytyksestä. Oppilaitokset usein suosittelevat työturvallisuuskortin suorittamista jo ennen harjoittelua, sillä se parantaa opiskelijan valmiuksia ja työllistymismahdollisuuksia.

Kuka maksaa opiskelijan työturvallisuuskortin?

Työturvallisuuskortin maksaja vaihtelee tilanteen mukaan: oppilaitos maksaa kortin usein osana opintoja, työnantaja voi maksaa sen harjoittelun alkaessa tai opiskelija voi joutua maksamaan sen itse. Vastuu maksamisesta riippuu harjoittelun luonteesta, oppilaitoksen käytännöistä ja työnantajan linjauksista.

Monet ammatilliset oppilaitokset sisällyttävät työturvallisuuskorttikoulutuksen osaksi opetussuunnitelmaa, erityisesti tekniikan ja rakennusalan koulutuksissa. Tällöin koulutus järjestetään oppilaitoksen toimesta ja kustannuksella osana pakollisia tai valinnaisia opintoja. Tämä on opiskelijalle edullisin vaihtoehto, sillä opiskelijalle ei tällöin yleensä aiheudu erillisiä kustannuksia.

Työnantajat puolestaan voivat kustantaa työturvallisuuskortin, jos he haluavat varmistaa harjoittelijan pätevyyden ennen työskentelyn aloittamista. Erityisesti suuremmat yritykset, joilla on vakiintuneita harjoittelijaohjelmia, sisällyttävät usein turvallisuuskoulutukset osaksi harjoittelijan perehdytystä. Joissakin tapauksissa työnantaja voi edellyttää, että harjoittelijalla on jo valmiiksi työturvallisuuskortti, mutta korvaa koulutuksen kustannukset jälkikäteen.

Jos oppilaitos tai työnantaja eivät kata kustannuksia, jää kortin maksaminen opiskelijan vastuulle. Tukea koulutuksen kustannuksiin kannattaa kysyä oppilaitokselta, työllisyyspalveluista tai ammattiliitosta. Koulutustukun työturvallisuuskorttikoulutukset tarjoavat opiskelijaystävällisiä hintoja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia, jotka helpottavat kortin hankkimista omalla kustannuksella.

Mitä muita turvallisuuspätevyyksiä harjoittelija voi tarvita?

Työturvallisuuskortin lisäksi harjoittelija voi tarvita toimialakohtaisia pätevyyksiä, kuten tulityökorttia, tieturvakorttia, hätäensiapukorttia tai trukkikorttia. Tarvittavat pätevyydet määräytyvät harjoittelupaikan työtehtävien ja työympäristön vaatimusten mukaan.

Rakennusalalla työskentelevät harjoittelijat tarvitsevat usein useampia pätevyyksiä:

• Tulityökorttia edellytetään, kun tulitöitä, kuten hitsausta tai polttoleikkausta, tehdään tilapäisellä tulityöpaikalla vakuutetussa kohteessa; vakituisella tulityöpaikalla sitä ei yleensä edellytetä. Korttia hallinnoi SPEK, ja se on voimassa viisi vuotta.
• Tieturva-pätevyyttä edellyttää Väylävirasto tienpitäjänä yleisillä teillä työskenteleviltä, ja vaatimus välittyy urakka-asiakirjojen kautta. Pätevyys on voimassa viisi vuotta.
• Sähkötyöturvallisuuskortti on koulutuksen antajan todistus sähköturvallisuuslain (1135/2016) edellyttämästä koulutuksesta sähköalan tehtävissä.

Teollisuudessa ja logistiikka-alalla trukkikortti on yksi yleisimmistä lisäpätevyyksistä. Trukin ajaminen edellyttää työnantajan kirjallista lupaa, ja monet yritykset edellyttävät trukkikorttikoulutuksen suorittamista ennen luvan myöntämistä. Kemianteollisuudessa voidaan vaatia erityisiä kemikaalien käsittelyyn liittyviä koulutuksia, ja elintarvikealalla hygieniapassi on usein edellytys.

Ensiapukoulutus on hyödyllinen lähes kaikilla aloilla. Monet työnantajat arvostavat harjoittelijoita, joilla on voimassa oleva ensiapukoulutus. SPR:n ensiapukoulutuksen todistus on voimassa kolme vuotta. Turvallisuuspätevyyksien hankkiminen harjoittelun aikana tai sitä ennen on erinomainen investointi tulevaisuuteen, sillä ne voivat parantaa työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen.

Työturvallisuuspätevyydet ovat tärkeä osa nykyaikaista työelämää, ja niiden merkitys korostuu erityisesti vaativissa työympäristöissä. Harjoittelijoiden kannattaa selvittää tarvittavat pätevyydet hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua ja keskustella niiden hankkimisesta sekä oppilaitoksen että tulevan harjoittelupaikan kanssa. Oikeat pätevyydet eivät ainoastaan täytä työpaikan vaatimuksia, vaan myös lisäävät harjoittelijan turvallisuutta ja ammatillista osaamista.